DIGIPÄIVÄNÄ TEHTYJÄ OPPILASTÖITÄ I

1.1 Kartano

Eurajoen Vuojoen kartano on Suomen toiseksi suurin kartano ja oli yksi oman aikansa suurimmista maatiloista. Sen omistukseen kuului noin 14000 hehtaaria. Huoneita on 29 ja kerroksia kolme. Sivurakennuksia eli flyygeleitä on kaksi. Kartanoon kuuluu myös Orangeria eli kasvihuone, joka oli koko Euroopan pohjoisin paikka, jossa kasvoi trooppisia kasveja, kuten ananaksia.  Myöhemmin sitä käytettiin vanhainkodin miekisairaala-osastona.

  Vuojoen kartanon  suunnitteli empiretyylisesti C.L. Engel vuonna 1836 ja se rakennettiin samana vuonna. Lars Magnus Björkenheim oli aikanaan Suomen rikkaimpia miehiä ja Vuojoen rakennuttaja.  Vuojoen kartanon nykyisistä kalusteista vain harvat ovat alkuperäisiä. Vuojoen kartanon uudet kalusteet on hankittu pääasiassa suomalaisista ja ruotsalaisista antiikkiliikkeistä.

  Kartano siirtyi kunnalle vuonna 1934. Vuosina 1936-2003 siellä toimi vanhainkoti. Kartanon päärakennus valmistui uuteen käyttöön juhla-, koulutus- ja toimistotiloiksi vuonna 2005. Siellä järjestetään nykyisin tapahtumia kuten kartanon Suviehtoo.

1.2 Ruikan mylly

Ruikan mylly sai alkunsa 8.5.1922 Irjanteen Saharinkoskella, jolla oli jo aiempaa tietämystä myllykulttuurin alalta. Myllyn piirrustukset saapuivat elokuussa vuonna 1922.  Sähkökäyttöisen myllyn tullijauhatus sai alkunsa irjannelaisten talollisten päätöksestä. Myllyyn hankittiin sen aikaiset parhaimmat ja nykyaikaisimmat koneet. Koneet käynnistettiiin ensimmäisen kerra maaliskuussa vuonna 1923, ja myllärinä toimi yksi perustajajäsenistä, Eemil Fagerlund. Ruikan myllyn toiminta oli silloin seutukunnan parhaita tullimyllylaitoksia, asiakkaita tuli jopa Luvialta, Köyliöstä, Nakkilasta, Eurasta, Hinnerjoelta ja Lapista.

    12.12.1924 pidetyssä yhtiökokouksessa hyväksyttiin uusi avoin, kaikkia osakkaita yhteisvastuullisesti sitova yhtiösopimus. Myllyä laajennettiin vehnäkoneiden hankinnan vuoksi vuonna 1935. Myllyn toiminta muuttui vuonna 1980. Ruikan Mylly Oy lopetti toimintansa, jonka jälkeen mylly toimi yksityisomistuksessa vielä 12 vuotta vuoteen 1992. Vuonna 1997 omistaja vaihtui jälleen. Vuodesta 1992 vuoteen 1997 mylly oli tyhjillään. Myllyyn tehtiin käyttötarkoituksen muutokseen perustuva remontti seuraavana keväänä. Seuraavien vuosien aikana myllystä tuli yksityisasunto.

    Vuonna 2010 Ruikan Mylly Oy perustettiin uudelleen, kun asukkaat muuttivat kaupunkiin. Yrityksen toiminta on muuttunut täysin. Nykyään se huolehtii rakentamisesta, kunnossapidosta ja hyvinvointi- sekä virkistyspalveluista. Myllyllä pystyt nykyään itse järjestämään elämys- ja virkistyspäiviä, esimerkiksi melontaa, kalastusta sekä myllyn valmistamaa ruokaa. Myllyllä on myös hyvät kokoustilat sekä kokouspaketit. Voit viettää myös illan myllyllä osittain joen päällä olevassa turbiinirakennuksessa, jossa on sekä sauna että kylpytynnyri.  

1.3 Eurajoen kirkot

                  

    Eurajoella on kaksi kirkkoa. Keskustassa sija

itseva Kustaa Aadolfin kirkko, sekä Irjanteen kirkko. Molemmat ovat vanhoja puukirkkoja.

    Uusklassismia edustava Kustaa Aadolfin kirkko on ristinmuotoinen ja väriltään keltainen. Kirkon katolla ei ole ristiä, kuten tavallisissa kirkoissa. Kolmiyhteistä Jumalaa kuvaavan alttaritaulun tekijää ei tiedetä. Kirkko on vihitty käyttöön 6.11.1803 Jacob Tengströmin toimesta. Näin ollen vuonna 2013 täyttää 210 vuotta. Kirkon hautausmaalla on sankarivainajien-, Karjalaan jääneiden- sekä menneiden sukupolvien muistomerkit. Axel von Fersen on tehnyt kirkon hyväksi monia asioita. Hän on lahjoittanut alttaritaulun ja maalauttanut kirkon sisältä. Hänen sukunsa vaakuna on maalattu pohjoisseinälle. Kirkko on kokenut pitkän olemassaolonsa aikana paljon korjauksia. Kirkon upeaan esineistöön kuuluu mm. arvokkaat kattokruunut ja messinkiset kynttilänjalat. Esineistöä on saatu paljon myös lahjoituksina. Kellotornissa soi kolme kelloa, joista vanhin on jopa 1600-luvulta.

    Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Punainen pitkäkirkko on torniton. Samalla paikalla on sijainnut jo kaksi muutankin kirkkoa. Nykyinen kirkko on rakennettu 1731. Kappelin ympärillä on vanha hautausmaa. Kirkon kanssa samaan rakennusryhmään kuuluvat myös kellotapuli ja kotiseutumuseo.